SORTE AL-FAATIHA E FECCERE AMMA – Maaninaande feede e Haala Fulfulde (pulaar)

SORTE-AL-FAATIHA-E-FECCERE-AMMA-Maaninaande-feede-e-Haala-Fulfulde-pulaar-PDF

SORTE-AL-FAATIHA-E-FECCERE-AMMA-Maaninaande-feede-e-Haala-Fulfulde-pulaar-PDF

Sorte Uddital

En puddirii innde Alla jom hinney kuubudo jom hinney keeriido.

1- Yettoore woodani Alla jom tageefooji. 2- Jom hinney kuubuđo jom hinney keeriido. 3- Mardo nyannde diina (darngal] 4- Aan tan men ndewata wo Aan tan men dabbirta mballa. 5- Handa men laawol dartiingol. 6- Laawol been be neeminda dow mubben. 7- Be ngana tikkanaabe wanaa majjinaabe.

Sorte Kibaaru

En puddirii innde Alla jom hinney kuubudo jom hinney keeriido.

1- Dume be labndondirta. 2- yuwde e kibaaru mawdo. 3- Oon mo be luuri dow muudum. 4- Patti be ngaran be annda. 5- Rewtii patti be ngaran be annda. 6- Yalla men ngadaay leydi wo daddo nah? 7- De min ngadi baamle (pelle-perle) du wo tonteeje nah? 8- De min tagi’on, wo on nooneeji (debbo e gorko). 9- De min ngadi đoyngol moodon wo fowtere 10- Min ngadi jemma wo suuraare. 11- De min ngadi nyaloomå wo wawtu tefugol nguurey 12- De min mahi dowmon kammuuli jeddi cattudi [tekkudi) 13- Min ngadi fitillawal kubboowal

14- De min njippini yuwde birotoode ndiyam mbannjotoo dam. 15- Fa min njaltiniradam gabbe e fungooji 16- E gese cukkude piilondirde 17- No wiide nyannde wiltugol kiite laatoke na jogi wakkati 18- Nyannde nde boodutal fuufete e mum on ngaran nyannde ndeen wo on jama’aaje jama’aaje. 19- Kammu omtaama laatoke dammbude keewde. 20- De baamle njahra ngattini wo merere (ko yi’otoo de nanngataako) 21- No wiide Jahannama na moggini 22- Wartirde wonande bewbe 23- Alahaali mabbe be joodotoobe nder magge [yiite Jahannama] fos. 24- Be meedataa nder magge toon buubol,wanaa du ko yaretee. 25- So wanaa ndiyam nguldam e mbordi yiiyaari.

26- Duum wo mbarjaari kawrundi e golle mabbe. 27- Sabo be laatokeno be njikkata hasbeede. 28- De be penni Aayeeje amin, fennugol 29- Kala huunde fuh men moobiidum e binndi. 30- Meedee, min beydataa on huunde fuh so wanaa jukkungo. 31- No wiide faydorde na woodani huloobe Alla. 32- Gemmbuuje e inabooje (bibbe ledde). 33- E yiiwbe [surbaabe, boombi] waaldeebe. 34- E kore keewde njaram mbelnoojam berde. 35- Be nanataa nder toon mberellaaji wanaadu fennondirde. 36- Dum wo mbarjaari yuwde e jooma wodum dokkal keyungal. 37- Alla, won jom kammuuji e leeydi e ko woni hakkunde majji,kanko woni jom hinney kuubudo be marataa e makko haala so wanaa ko o dunaniibe.

38-Nyannde nde malayka Jibriilu na darodoo e malayka’en ibe cekondiri,de be kaalataa so wanaa mo jom hinney kuubudo duŋani de wi’i ko neenyi [goonga). 39- Ndeen woni nyalaande goonga muuydo fuh jogitoo wartirde lobbere feede e joomum. 40- Minen min njeertinii’on e jukkungobadiingo nyannde bii Aadama yeewata ko juudem ardinnoo de keefeero wi’a:tawenoo mi laatokeno njaareendi.

Sorte Doppitoobe

En puddirii innde Alla jom hinney kuubudo jom hinney keeriido.

1- Mi hunoreke Malayka’en đoofiroobe yonkiiji heeferbe e cadtal. 2- Mi hunoreke malayka’en sortiroobe yonkiiji muumini’en dow neway. 3- E malayka’en yinotoobe yinagol. 4-E malayka’en dadondiroobe dadondirgol. 5- E malayka’en dawroobe dabare. 6- Duum won nyannde buudutal fuufete. 7- De didabal ngaal jokkita. 8- Nyannde ndeen berde wo kulde. 9- De jiile majje wo koyude. 10- Ibe mbi’a: yalla wo min wirfotoobe e tabe nah? 11- Faysi tawi min laatoke yi’e kiidde nah? 12- Be mbi’i: duum ka ndelle wo gartugol mursey.

13- Ndeke-jaka wartugol mabbe ngool wo fuufaango wooto. 14- Jaka be fuh ibe ngoni yaasin leydi. 15-Yalla haala annabi Muusa yottokema nah? 16- Wakkati nde joomiiko noddunoo’mo do gurumfuntuwol [aynde] laabungol labbinaangol bi’eteengol DUWA. 17- Alla wii’o yah to Fir’awna sabu o bewi. 18- De mbi’aa yalla na woodanima no laaba nah? 19- De mi hande faade e jooma faa kulaadum. 20- O holli oon kaayeefi mawki. 21-0 fennidum o yeddi. 22- Rewtii o tottitii, imo yaha e bonanda. 23-O hawrondiri o noddi. 24- O wi’i: miin woni joomii’on burdo toowde. 25- Ndeen le Alla nanngiri’o jukkungo konngol makko cakitiingol ngol e artiingol ngol fuh.

26- Waaju na woni e ko haalaa đum wonande kuloowo Alla. 27- Yalla tagude’on buri tiidde naa kammu, Alla mahii kammu. 28- De o yebti tekkeefi kammu o fonndi dum. 29-O nibbini jemma muudum o yaltini wenndoogom. 30- Caggal duum o weyyiti leydi. 31-O yaltini ndiyam mayri e durdude mayri 32-Baamle du o tabintini đum’en. 33- Dum fu wo damitagol wonande’on e jawdi mon. 34- So tawii masiiba mawdo warii. 35- Nyannde ndeen neddanke fuh na micco ko golluno. 36- Yiite du wurtinaama wonande ji’oowo. 37- Kaa oon bewdo de subii nguurndam Adunaaru. 38- Oon kaa sordudem wo yiite. 39- Kaa oon kuldo daraade yeeso joomum de hadi yonkim jidaadem

40- Oon du sordudem wo Aljanna. 41- Ibe yame e dangal ndeye woni darngal? 42- Dume kaalataa e darngal? 43- Kaadtoode maggal wo faade e jooma. 44- Haalande ma aan kaa wo a jeertinoowo mo ina hulande tan. 45- A wiima nyannde be nji’atangal be njoodaakino adunaaru so wanaa kiikiide naa wenndoogo muudum.

Sorte Kibaaru

En puddirii innde Alla jom hinney kuubudo jom hinney keeriido.

1- Dume be labndondirta. 2- yuwde e kibaaru mawdo. 3- Oon mo be luuri dow muudum. 4- Patti be ngaran be annda. 5- Rewtii patti be ngaran be annda. 6- Yalla men ngadaay leydi wo daddo nah? 7- De min ngadi baamle (pelle-perle) du wo tonteeje nah? 8- De min tagi’on, wo on nooneeji (debbo e gorko). 9- De min ngadi đoyngol moodon wo fowtere 10- Min ngadi jemma wo suuraare. 11- De min ngadi nyaloomå wo wawtu tefugol nguurey 12- De min mahi dowmon kammuuli jeddi cattudi [tekkudi) 13- Min ngadi fitillawal kubboowal

15- Gondi e juude winndoobe. 16- Teddube moyyube. 17- Neddanke hudaama đume heefordini đum. 18- E dume Alla tagiri’o. 19- Alla tagiimo e tobbere lommbam [manii] de hoddorani’o ko o laatoto fuh. 20- Rewtii newnani o laawol. 21- Rewti wari o de uwi’o. 22- Rewti so o muuyi ummintina’o. 23- Patti, o gollaay ko Alla yamiri’o. 24- Neddanke yo yeew faade e ndeedi mum. 25- Alla wi’i: minen men mbaannji ndiyam wannjugol. 26- Rewtii men ceeki leydi seckugol. 27- De men pudini e mayri gabbe. 28- E inabooje [falfaaje tuubaaku- sibiije-peguuje) e yommbe. 29- Ledde nebbaaje e tamarooje.

30- E gemmbuuje cukkude piilondirde. 31- E muyta-tuutaaje e hudo. 32- Wodum dammitagol wonande on e wonande neemoraaji moodon. 33- Nyannde wullaandu sukkooru nande wari. 34- Nyannde neddanke doggata sakiikem 35- De dogga innam e bammum. 36- De dogga jom suudum e bibbem. 37- Nyannde ndeen neddo fuh ko wondi đuum na heyidum. 38- Geese godde nyannde ndeen na laabi 39- Na ceyii faa njala. 40- Geese godde du nyannde ndeen na purdi pugah. 41- Balewol na suddiđe. 42- Been woni heeferbe bonbe.

Download the complete book

Arabic Font (PDF – 3.4 MB)

Latin Font (PDF – 3.3 MB)