Pillars of Eman (NYUYLE GOON DINAL) [Falatia Language]

بسم الله الرحمن الرحيم

Yettoore na woodani ALLA Juulde e kisndam na woni dow Annabaajo mo annabaajo fuf walaa caggal mum Annabaajo meeden MUHAMMAD bi ABDULLAAHI-junulde e lisndam tabiti dow makko-. caggal dinum:

Sikke walaa yalla saakugol annde Alsilaamaakaı na jogi tabe mawde nder bangingol pa’ Alsüaamaaku e tabintingol danarane[tugaalJDIINA e bantude tomottaare[mofte).

O yelay won mo JAAMI’AH ISLAAMIYA woni gollude ngam hayinyindedium faro laawol noddaandu e jajnginde saabe yidugol sooraade ley o golle mawdo Nyuygal wito anndalnder JAAMI’AH ummi moy yini ko heewi e golleeji cinndiici e anndal paydinngal, na woni e diin golleeji annde teenude wonande Islaam e moy ye muuchum e saakude deen annde ngam himmireede ngal nyuygal beydangol bibbe tomottaare Alsilaamankoore annde neetude cellude faade e lslaam e kabbe [pibemuudum e kiteeji(nyaawooje] muudum.

Ndee jande sinndiinde e [NYUYLE GOONDINAL] wo gootele porgaraamiiji(fiyakuji]Nyuygal widito Anndal, nde ngal yamimo yoga e yimbe KAWTAL JANNDE TO JAAMI’AH winndugol ngol baabuwol rewti ngal halfini GOOMU ANNDAL TO NYUYGAL WITO janngude ko winndaa e hibbinde ko nyali e majum e yaltinde dum dow mbaaki potuki, wondude e himmireede habbundurgol kite annedeyankooje majjum e Daliilaaji y uude e Dewtere e Sunna.

Nyuygal ngal na himmira-ley nde jande- hubincfingol bibbe leydi Alsilaamaaku hebugol annde DIINA nafooje , ko duum wadi de ngal ummani firude nde jande faade haalaaji Duniyaaru lolludi e saakude dum e wattugoldum nder INTERNET.

Na en ndooko[toro] ALLA- mawdo toowdo-wo barjo laamu SAWDI AARAB mbarjaari mawndi timmundi ekobe ngadata e golleeji mawdi wonand ISLAAAM e saakugoldum e dunyy intinande dum e ko oo JAAMI’AH e wadata e mballa e dumgo , na en ndooko ALLA-mawdo toowdo- wo nafirnde jande faabo kawrindinal yaltingol ko heddi e golleeji NYUYGAL ANNDE e dokke makko e teddeengal makko na’en dabba-toowdo- faa hannden wo o hawrindin en fuf faadee dum ko o yidi o yarri o wada ‘en e noddoobe faade e kanday [peewal] e walloobe goonga ALLA juulu de salmina de barkina dow jeyaado makko Annabaajo makko MUHAMMAD e dow yimbe makko e sahabaabe makkco de hisina.

NYUYGAL WIDITO ANNDAL

NYUYLE GOON DINAL

Kanji ngoni goondinal ALLA e Malayka, en muudumm e dewteme nulaabem enyalaande sakitotoonde e goondinal koddoruyeeji bondi mubben e lobbi.

ALLA -toowdo- wi.i:

[Kaanoon moyyuki wo oon goondindo Alla e nyalaande sakitotoonde e Malayka,en e dewte e annabaabe).

o wi katin :

[Nulaado ALLA goondini dum ko jippinaa dow mum yuude e joomiiko muumini’en fu ngoondini ALLA e Malayka, en makko e dewte makko e Nulaabe makko men cenndata hakkunde fay gooto e ma6be de be mbi:i men nanii men dowteke yaafaamuye maad’a jooma, amen feede e maada wartirde].

kanko-toowdo- o wii katin:

(Minen huunde fu men tagiriidum koddoruye)

ANNABIIJO-juulde e kisndam tabiti dow mum- kam du wi’i:

(Liimaanaaku won ngoondinaa Alla e Malayka, en mum e dewtem e nulaabem e nyalaande sakitotoonde de ngoondina koddoruye moyyum muud’um e bondummum fu).

Liimaanaakulgoondinaljwon: korngol demngal e habbugol e bernde e golle terde na de beydoro dewal na durytoro luttal ALLA toowdo- wi:

[(No wiide muumini,en kam,en ngoni so ALLA miccaama berde mabbekula so aayaaje Alla njanngaama dow mabbe dum bewdanabe goondinal woodi dow joomiibe tan be tuugoto kambe ngoni darnoobe juulde sakkoobe e ko men arjinkinibe kambe ngoni muumini,en pay ndelle darjaaji na ngoodanibe yuude to joomiibe e yaafaamuye e arjuki teddudo).

o wi’i katin:

(Oon jankirdo Alla e Malayka,en mum e dewtemum e nulaabemum e nyalaande sakitotoonde hakiika o majji majjere woddiinde}.

ndelle IMAANAAKU [goondinal] nalaatoro e demngal hono: wadugol jikru e du agol e yamirde moyyere de hada farkarde e jarngugol KUR’AAN ko nanndi e dum.Liimaanaaku na laatoro bemde du hono:

goondinal ngootummbaaku Ala ley jeygol makko yimbe e allankaaku makko e inde e sifaaji makko ,e wajibagol rewde Alla kamtan kawto walanaamo ,e dum ko naatata ley de kulle ndagu anniyaaji e peende, najeyaa e liimaanaako[goondinal] faa hannden golleeji berde hono: njinngu Alla e hulde dum e oonyaade feedem e tuugaade dowmum e ko nandi e duum, na jeyaa e liimaanaaku kadin golleeji terde hono:

juulde e koorka e ko heddi e rukunnuji lislaam e orugol Jihaad ngam Alla e dabbugol anndal e ko nandi e dum ALLA- toowdo- wi’t:

[(So aayaaje makko njanngaama dow mab6e fu dum beydananbe goond’inal).

(Kanko jippini deyyere ley berde muumini,en fa be beydoro goondinal wondude e goond’inal mabbe}.

Liimaanaaku na beydo kala nde dewe jeyaado Alla beydii fu na duytoo kala nde dewe makko e bade makko duytii fu.

woodi goofi na dala tabe dow liimaanaaku .

so tawi diin goofi wo sirku mawdo maa jankiral manngal fu duum na jawta[na firta] pai liimaanaaku nguun na borna dum kaa sotawii goofi diin kewtay noondu di njawta kibbal goondinal ngaal di mbuddina laabal muudum di lo’inadum. ALLA- toowdo- wi’i:

(No wiide ALLA yaafataako no sirke e makko kaa omo yaafoo gaaya dum mo,o muuyani}.

o wii katin:

(Ibe kunoo[wuundira] Alla be mbi,aay, hakiika be mbi,ii konngol keefirdinoowol de be keefordi[yeddi] caggal alsilaamaaku mabbe}.

mo-juulde e kisndam tabiti dow mum-du:

(jeenoowo jeenataa wawtu njeenum de tawdee goondi nal „gujjo wujjataa wawtu wujjata de tawde goondinal, jaroowodoro yarataa doro wakkati yarata de tawdee goondinal).