Pillars of Eman (NYUYLE GOON DINAL) [Falatia Language]

Pillars-of-Eman-NYUYLE-GOON-DINAL-Falatia-Language-PDF-DOC

Pillars-of-Eman-NYUYLE-GOON-DINAL-Falatia-Language-PDF-DOC

بسم الله الرحمن الرحيم

Yettoore na woodani ALLA Juulde e kisndam na woni dow Annabaajo mo annabaajo fuf walaa caggal mum Annabaajo meeden MUHAMMAD bi ABDULLAAHI-junulde e lisndam tabiti dow makko-. caggal dinum:

Sikke walaa yalla saakugol annde Alsilaamaakaı na jogi tabe mawde nder bangingol pa’ Alsüaamaaku e tabintingol danarane[tugaalJDIINA e bantude tomottaare[mofte).

O yelay won mo JAAMI’AH ISLAAMIYA woni gollude ngam hayinyindedium faro laawol noddaandu e jajnginde saabe yidugol sooraade ley o golle mawdo Nyuygal wito anndalnder JAAMI’AH ummi moy yini ko heewi e golleeji cinndiici e anndal paydinngal, na woni e diin golleeji annde teenude wonande Islaam e moy ye muuchum e saakude deen annde ngam himmireede ngal nyuygal beydangol bibbe tomottaare Alsilaamankoore annde neetude cellude faade e lslaam e kabbe [pibemuudum e kiteeji(nyaawooje] muudum.

Ndee jande sinndiinde e [NYUYLE GOONDINAL] wo gootele porgaraamiiji(fiyakuji]Nyuygal widito Anndal, nde ngal yamimo yoga e yimbe KAWTAL JANNDE TO JAAMI’AH winndugol ngol baabuwol rewti ngal halfini GOOMU ANNDAL TO NYUYGAL WITO janngude ko winndaa e hibbinde ko nyali e majum e yaltinde dum dow mbaaki potuki, wondude e himmireede habbundurgol kite annedeyankooje majjum e Daliilaaji y uude e Dewtere e Sunna.

Nyuygal ngal na himmira-ley nde jande- hubincfingol bibbe leydi Alsilaamaaku hebugol annde DIINA nafooje , ko duum wadi de ngal ummani firude nde jande faade haalaaji Duniyaaru lolludi e saakude dum e wattugoldum nder INTERNET.

Na en ndooko[toro] ALLA- mawdo toowdo-wo barjo laamu SAWDI AARAB mbarjaari mawndi timmundi ekobe ngadata e golleeji mawdi wonand ISLAAAM e saakugoldum e dunyy intinande dum e ko oo JAAMI’AH e wadata e mballa e dumgo , na en ndooko ALLA-mawdo toowdo- wo nafirnde jande faabo kawrindinal yaltingol ko heddi e golleeji NYUYGAL ANNDE e dokke makko e teddeengal makko na’en dabba-toowdo- faa hannden wo o hawrindin en fuf faadee dum ko o yidi o yarri o wada ‘en e noddoobe faade e kanday [peewal] e walloobe goonga ALLA juulu de salmina de barkina dow jeyaado makko Annabaajo makko MUHAMMAD e dow yimbe makko e sahabaabe makkco de hisina.

NYUYGAL WIDITO ANNDAL

NYUYLE GOON DINAL

Kanji ngoni goondinal ALLA e Malayka, en muudumm e dewteme nulaabem enyalaande sakitotoonde e goondinal koddoruyeeji bondi mubben e lobbi.

ALLA -toowdo- wi.i:

[Kaanoon moyyuki wo oon goondindo Alla e nyalaande sakitotoonde e Malayka,en e dewte e annabaabe).

o wi katin :

[Nulaado ALLA goondini dum ko jippinaa dow mum yuude e joomiiko muumini’en fu ngoondini ALLA e Malayka, en makko e dewte makko e Nulaabe makko men cenndata hakkunde fay gooto e ma6be de be mbi:i men nanii men dowteke yaafaamuye maad’a jooma, amen feede e maada wartirde].

kanko-toowdo- o wii katin:

(Minen huunde fu men tagiriidum koddoruye)

ANNABIIJO-juulde e kisndam tabiti dow mum- kam du wi’i:

(Liimaanaaku won ngoondinaa Alla e Malayka, en mum e dewtem e nulaabem e nyalaande sakitotoonde de ngoondina koddoruye moyyum muud’um e bondummum fu).

Liimaanaakulgoondinaljwon: korngol demngal e habbugol e bernde e golle terde na de beydoro dewal na durytoro luttal ALLA toowdo- wi:

[(No wiide muumini,en kam,en ngoni so ALLA miccaama berde mabbekula so aayaaje Alla njanngaama dow mabbe dum bewdanabe goondinal woodi dow joomiibe tan be tuugoto kambe ngoni darnoobe juulde sakkoobe e ko men arjinkinibe kambe ngoni muumini,en pay ndelle darjaaji na ngoodanibe yuude to joomiibe e yaafaamuye e arjuki teddudo).

o wi’i katin:

(Oon jankirdo Alla e Malayka,en mum e dewtemum e nulaabemum e nyalaande sakitotoonde hakiika o majji majjere woddiinde}.

ndelle IMAANAAKU [goondinal] nalaatoro e demngal hono: wadugol jikru e du agol e yamirde moyyere de hada farkarde e jarngugol KUR’AAN ko nanndi e dum.Liimaanaaku na laatoro bemde du hono:

goondinal ngootummbaaku Ala ley jeygol makko yimbe e allankaaku makko e inde e sifaaji makko ,e wajibagol rewde Alla kamtan kawto walanaamo ,e dum ko naatata ley de kulle ndagu anniyaaji e peende, najeyaa e liimaanaako[goondinal] faa hannden golleeji berde hono: njinngu Alla e hulde dum e oonyaade feedem e tuugaade dowmum e ko nandi e duum, na jeyaa e liimaanaaku kadin golleeji terde hono:

juulde e koorka e ko heddi e rukunnuji lislaam e orugol Jihaad ngam Alla e dabbugol anndal e ko nandi e dum ALLA- toowdo- wi’t:

[(So aayaaje makko njanngaama dow mab6e fu dum beydananbe goond’inal).

(Kanko jippini deyyere ley berde muumini,en fa be beydoro goondinal wondude e goond’inal mabbe}.

Liimaanaaku na beydo kala nde dewe jeyaado Alla beydii fu na duytoo kala nde dewe makko e bade makko duytii fu.

woodi goofi na dala tabe dow liimaanaaku .

so tawi diin goofi wo sirku mawdo maa jankiral manngal fu duum na jawta[na firta] pai liimaanaaku nguun na borna dum kaa sotawii goofi diin kewtay noondu di njawta kibbal goondinal ngaal di mbuddina laabal muudum di lo’inadum. ALLA- toowdo- wi’i:

(No wiide ALLA yaafataako no sirke e makko kaa omo yaafoo gaaya dum mo,o muuyani}.

o wii katin:

(Ibe kunoo[wuundira] Alla be mbi,aay, hakiika be mbi,ii konngol keefirdinoowol de be keefordi[yeddi] caggal alsilaamaaku mabbe}.

mo-juulde e kisndam tabiti dow mum-du:

(jeenoowo jeenataa wawtu njeenum de tawdee goondi nal „gujjo wujjataa wawtu wujjata de tawde goondinal, jaroowodoro yarataa doro wakkati yarata de tawdee goondinal).

Download the complete book

PDF (605 KB)

DOC (1.5 MB)