En pusdoriima innde ALLA ,jurmotoodo, yurmeende huußtidinnde, jurmotoodo yurmeende heeraniinde juulbe to laaka -ra.

HOLKO WONI LISLAAN?

Jettooje ngoodanii ALLAH, joom binnde,yurmeende e kisal yoo won e almaami nelaaße;annebi men(iuhamnadu)e koreeji mum e x: won’diiße makko fof. Casgal duum ay no lislaam ko kafum woni timmoode nele Alliya- nkooje,deen de ALLAjippini e dow timmoode annabaaße mum e nelaabe mum Fuhamnadu Biy abdullaahi-yo0 jam e kisal ngon e mum-ko kafum diina goonga oon mo ALLA jabantaa hay gooto so wonaa kafum tan(kanko lislaam) ;ALLA wadiimo diina newiido beebdo tampere fof alaa heen alaa kadi cadeele, o walditinaa- ni e dow jabse mo(kanko diina o) ko kattanaani odefaani3e ko Be mbaawanaa kadi. Lislaan ko diine mbo nganndu-faa ngooroondi mun ko woottidin- de ALLA, maande mum ko goonga,yiilorde mum ko nuundal pooytag- ol mum ko goonga, wonki mum ko yurmeende, ko kanko kadi woni diine mawdo mbo ina huccitina jiyaaße ALLA fayde e kala fiya- aku nafoowo Be e diina ma3ße e Aduna kala huunde lorloore se ediine masda e nuurndam maß0e,ko maß3e, omo reentinaße kaņko kadi woni diine mbo ALLA feewniri dun pisle e jikkuuji o feewniri dúm kadi nguurndam aduna e laakara fof,o renndin- iri dum derưe ceertunoode, e belaade ceertude,o laBBini e nis- Se majjere,o tinndinife feewde e goonga,o feewnide fayde e laavol pooytingol,ko kanko kadi woni diina pooytiido, feefinaaio kaadtudi fieefinagol e kabaruuji mum e fiaawooje num fof,o habr- aani so wonaa goonga,o fiaawaani so wonaa moyyere e nuundal, gila e pi8le cellude haa e golle pooytiide e jikkuuji ôurfi moyyude e nehdiiji labaadi.

NELAL LISLAAM FAANDAARE MUM KO JOJJITDE CEE00 GEAE:

I- Anndin’de yimbe joomumen tagưo đumen, Be nganndiramo infe makko moyye e jammooje inakko(sifaaji)toowfe,e golle nakko timmude.

2- Noddude jeyaaße fayde e dewal ALLA gooto tan denndidiido xtx alanaamo,duum noon ko: dowtaade ko o farli e dow mabße e jamirooje e kade de nganndu-daa ina heen p. eewal mumen aduna e laakara.

3- 3iftin’debe ngonka maßße,e ruttorde maßße caggal maayde mab.. Be,e ko Be njogori hawroyde e nder goble mabüe,e ummital maôße, e hasboore naßse,e battande maôbe fayde jeynge walla aljanne.

ECEN MBAAWI TODNGUDE KO LISLAAN NODDATA

FAYDE E LUN KO E dEDIO TOEEE GAROOJE dEE:

I- FINDE lislaas:duum woni goondin’de caldi(jookli)liimaan jee- son di. Salndu goo:goondin’de ALLA duum noon ina tinma e dee gede garooje:

a-Goondin’de joomiraagal ALLAtoomio o,duum woni ko kanko woni joo- miraado tagio, jeydo,pewjoowo, pewjanoo:o kala huunde.

b- Goondin’de alliyankaagal ALLA toowo 0,đuum woni:ko kanko woni dewatesdo e goonga, kala dewateedo mo wonaamo ko mehre.

c- Goondin’de inde nakko e jammooje makko, uum woni: goondin’de jogaademo inde moyye e jammooje timmuae e dow naanagal e ko-e nder deftere zur’aana e sunna Nelando-yoo jame kisal ngon e mum.

SALNDU đidi: Goondin’de goodgol laleykaaji duum woni goondin’de ko se jiyaabe ALLA tedduße, ALLA toowdo o tagiibe ngam rewdemo be a’ow- tiimano e duum, de fiißnii dewal ALLA,0 defiiße golle leyyi leyyin- de; Ina jeyaa e masse : Jibriilu kalfinaado wahyu, omo tellina wah- yu unmoraade e ALLA feewde e oon mo ALLA haaji e annabaabe mum, e nelaaße mum. Ina e maßse kadi liikaa’iilu kalfinaado tobo e puui. Ina e ma5se kadi Israafiil Icalfinsado wuttude e allaadu saanga padd’agol e urnital. Ina e maßße malayka maayde kalrinaado tamde pittaali saanga maayde

SELNDU tati: goondin’de efte jálla teddudo toomio o tellinii def- te e nelaabe mum ina e majje peewal e moyyere .

Eden nganndi heen garooje de:

I- Tawraat: nde ALLA tellinnoo e kuusaa kayre buri nawnude e defte banii Israa’iila.

2- In’jiil:nde ALLA tellinnoo e Iisaa.

3- Jabuura:nde Alla tellinnoo e Daawuuda.

4- dereeji đi ALLA tellinnoo e Ibraahiima e Huusaa.

5- Zur’aana teddudo mo ALLA tellini e Kuhammadu timmoode anna- baaße almaami nelaaße- yoo jam e kisal won e maßbe- ndeen deftere nde nganndu-aa ALLA nuskiriinde denndangal defte de o tellinnoo ko adiinde.

O deftiima reen’de nde nde tawnoo ko nde hujja keddotoodo e dow tagoore he haa fialnde darnga.

SALNDU nay: Goondin’de nelaabe; ALLA teddudo toowdo o nelii nelaa- Be feewde e tagoore mum nde, arwannde nabbe ko Nuuhu wadtannde KX ma3se ko kuhammadu-yoo jam e kisal ngon e mabße. Denndaangal nelaaße noon ko Balliyankooße tagaabe, Be ngalaa e xif sifaaji di ALLA heerorii hay dara, ko Be jiyaabe tan e jiyaaba ALLA ALLA teddiniriiße nelal mum, ALLA timminirii nele dee nelal Muhamm- adu -yoo jam e kisal ngone mum,o neliimo fayde e denndaengal yim- Be, annebi alaa caggal nakko.

SALNDU joy: Goonain’de fialawma cakkitiido ko kanko woni fîalawma ummital co falawma alaa caggal mum, tuma nde ALLA umnitinta yimbe ko wuurse ngan heddaade e galle neema valla galle leeßte muusde. Goopdin’de fialawna battindiido noon ko goondin’de kala ko ina laatoo caggal maayde gila e fitana ngaska e neema mum,e lebte mum e ko ina laatoo caszal duum doon ko wayino ummital e caaktagol,e hasboore,caggal duum ko aljanna walla jeyngol.

SALHDU ieero iry: goondin’de hoddiro: ay hoddiro ko oodin’de aono Alla teldu.o o hoddirii denndaangal laatnaadi kadi o wocdni deand- aangul tag adi;goodnugol karungol e ganndal makko gadingal, hono no dadbiri dum fieeial nakko, denndaangal fiyakuuji ko ganndaadi xat kadi ko bindaadi to ALLAÀ toowdo o, ALLA haajiidi tagiidi. :

2)- JOOKLI lislaam: Lislaan mahii ko e jookli joy; neudo wonataa juuldo timmudo so won aa goondinadi addadi, ko kefji ngoni dii doo garooji:

a- Seedaade won’de deveteedo e goonga alaa so wonaa ALLA,e see- daade Euhamnadu ko nelaado malkko, ngol do ceedagol ko kangol woni udditingal lislaam e ngooroondi mum ndi nganndu-daa ko e dow mum lislaam mahotoo.

FIRO LAA’ILAAHA ILLALLAAHA:

Alaa deweteedo e goonga so wonaa ALLA tan, ko kanko woni dewete- edo e goonga, kala deweteedo mo wonaamo ko meere. Ay ALLA firti ko deweteedo.

Woni seedaade luhammadu ko nelaado ALLA: ko goondin’de mo e ko o habri,e dowtaademo e ko yamiri, e wodditaade ko hadi o gufi(reentini)

b- liJuulu: njuuluuji noon ko joyi baudiidi edi pirli pirlina en îalawma laabi joy.

ALLA laawdinii njuuluuji đi ngam đi laatoo jokkorde hakkunde juu – ldo e joomum e mbo gun’dondira e makko heen kadi o fiaagoomo heen ngam juulde nde ina laatanoomo heddaawo gaa goopi e pankare. O fawi e dow juulde he moyyere diina e cellugol liimanaagal e njobdi ALLA njaawndi e neesndi,neddo o ina dafira juulde nde fooftere fittaa- ndu e Banndu ko ina malnamo aduna e laakara.

B- Asakal: duum woni sadak mbo ina yaltina dum jom jawdi ngaskinndi e kala hitaande, tottadum haan’duse heen ko wayino waasbe e hono mum en tava ko dagiibe tottude asakal. Ay asakal waddaaki baasdo mo alaa ko askini, waudii tan ko aldube ngam timmin’de diine maßse e Bamtude alhaaliiji nabse,e jikkuuji mabbe, e ngam duâtude mborosaaji gaa mabße e gaa jawdeele mabbe,e laßbin’debe e bondi,e wallude be kambe aldube Be hatojinbe nasbe e waasbe mabbe,a daranaade maslahaaji maôe kuustidindi,duum fof e vayde noon ko dum sedel pamarel sanne so waa’daama e ko rokkise e jawdi arsuku.

c- KCORKA: uuun noon ko e lewru wooturu e kala hitaande . lewru koorka barkinndu ndu noon ko lewru jeenaburu e lebbi fergo liela- ado.Ina renta e nayru juulse fof,Be dacca heen tuuyooji mabbe gaadora- adi ko wayno fiaande e yarde e renndeede îala ma gila peeral fajiri haa mutal naange.ALLA lomtinanaße ko Be ngoppi ko e ôural mum e noyyere num ngam timmitin’de diina mabde e liimanaagal maßie,e Beydagol timnal maßße e ko wonaa duum ko ALLA fawi e dow koorka e moyyere aduna e laa- kara.

d- HAJJU: ko kahum woni tiindaade suudu ALLA hornanteeru. ALLA farlii hajju e dow kala kattando laawol gootol e nguurndam, ko e x mun juulße ndentata ummoraade e kala nokku, be ndenta do Buri moyyude e taye leydi e be ndewa joomiraado gooto be boornoo koltu gooto tawa cee- rungal alaa hakkunde laamiido e laamaado,galo e baasdo, Baleejo e dane- ejo,eße mbada dewe ALLA dottaade.Ina Buri mawnude e majje daraede e Arafa, wanngaade e suudu Kaaba teddu ndu huccitirdu juulbe,yahde hakku- nde Safaa e karwa. Hajju ina wadi nafooje keewde diinayankooje e adun- yankooje de limotaako toņngotaako.

3)- Caggal duum lislaam yubbinii nguurndam yimbe mum teelal e keew- al ko ina defanoobe malal aduna e laakara, o dagnaniiße dewgal o reerd- iniße heen, o harminii e nabbe jinaa e kala bonan’deeji, o waddinii jok- kere endam e yurmaade waasbe e niskineebe,e toppitaadebe, ko noon kadi o reerinii e kala jikku moyyo,o reertinii kala jikku bondo,o dagnani- Be kala faggudu dagiindu o harminaniiße kala faggudu harmundu.

Honordislaam teskorii Burondiral yimße e pooytagol mumen e laawol mum e reen’de hakkeeji wosde;ko duum wadi o laawdini kuuge kadooje yoga e dive keeri jovitiide e hakke ALLA ceniido o ko wayino: jartodin’de e jin’de,e yarde sanngara…EK

Hono no o laawfiniri kuuge duttooje denndaangal tooñanngeeji jowitii- di e hakkeeji aadee ko wayino: warde hoore, walla nguyka, walla tukkude walla lorde yimbe. AY deen kuuge de ALLA laawdini ko de kuuge potorde e tooianngeeji he tawa burtaani pakkaani.

Hono no o yusBiniri jokkondiral laambe e laa- maaße,o waddii e laamaaße Be dowtaade laamba be ko aldaa e goopol ALLA o harminii e masse yaltude e laamße he ngan ko dum jibinta e bonan’de huuôtidinnde e heertiinde.

E timmoode efen mbaawi wiyde:Islaam ina moofti jokkondiral cellung- al hakkunde neduo e joomum, e hakkunde neddo e renndo mum,e denndaangal gefe mum.

Kala moyyere kala ko moyyi e jikkuuji gollondiral lislaam tinndinii heen lefiol juulbe, kadi reerini dumen heen.

O reentini leñol ngol kala jikkuuji e gollondire bonde,o hadi ngol dun. d’um doo ina feîĥina timmugol diina lislaam e moyyere mum e kala banng- eeji .

Denndaangal jettoode ngoodanii ALLA jor binnde.

Download: PDF (1.3 MB) – DOC (1.1 MB)